sunnuntai 13. lokakuuta 2013

meidän

pieni Gala nöpö on sairastellut
Kesällä se majottautui vanhan myymälän puolelle korkealle hyllyyn ja oli siellä vuorokauden. Oli ja nukkui vaan...kävimme sitä vähän väliä katsomassa ja mietimme mitä tehdä. Sitten aivan yllättäen se vain lähti liikenteeseen ja oli kuin ei mitään.

Kerron Galan taustasta sen verran että haimme sen aikoinaan Porvoon eläinsuojelu yhdistyksestä ja se oli villikissan pentu me emme edes nähneet sitä silloin kun se napattiin haaviin pöydänlevyn välistä ja laitettiin kuljetuskoppaan. Tiesimme että se on tyttöpentu ja koska meillä oli Dali poika silloin ajattelimme että niistä tulisi kaverit ja niistä tulikin.Se ei oiken koskaan ole kesyyntynyt niin että sitä voisi ottaa vapaaehtoisesti kiini tai syliin, se tulee kyllä itse kun haluaa.
Olen kaikki nämä vuodet yrittänyt sitä nostella ja totuttaa sitä siihen,mutta epäonnistunut siinä.

Kun muutimme tänne jotkut muistavatkin että kun Gala piti laittaa kuljetuskoppiin se kaatoi 2 tyhjää Ikean kirjahyllyä kun se kiipesi seinille. Minulla on vielä muistona hienot arvet mahassa vaikka olin pukenut toppatakin päälle.
Sille paralle on varmaan jäännyt niin syvät traumat sen kiinniotosta silloin pienenä. No me olemme tottuneet siihen että Gala on Gala.

Kaksi viikkoa sitten kun olin Äidin luonna yökylässä Lassi ei ollut uskaltanut kertoa minulle että Gala oli taas kipeä. Gala oli aamulla käynnyt ulkona, mutta tullut pian sisälle ja majottatunut patterin viereen josta oli sitten siirtynyt työhuoneen nojatuoliin.

Kun tulin illalla kotiin siinä se oli vieläkin, nukkui...
 Koko illan ja yön pohdimme mitä tehdä, lähteäkkö viemään sitä eläinlääkäriin ja jos näin teemme tiesimme että vaikka se saisi lääkkeet ,en niitä mitenkään sille pystyisi antamaan ilman rauhoituspiikkiä.
Joten päädyimme siihen että annamme sen nukkua koska se oli hyvin rauhallinen. Seuraavana päivänä klo 16.00 se vain yhtä äkkiä nousi ylös ja meni ulos...seurasin sen perässä. Se yritti kakkia ja sen kakki oli kuin kiveä kun se yritti sitä pungertaa ulos.

Voi Gala parka, jostain syystä tänä kesänä se on alkanut ensimmäistä kertaa syömään myyriä ja päättelimme että sen ruuansulatus ei vain pysty sulattamaan niitä myyriä.
No nyt kaikki on taas kuin ei mitään se on pirteä ja rompottelee kuten ennenkin.
Okei nyt olen ottanut kaikki hiiret ja myyrät siltä pois ja keksin palkita sitä herkkunaksuilla kun se tuo hiiren minulle ja joopa joo vaikka se on Gala ei se tyhmä ole, nyt se kantaa niitä hiiriä sisälle koko ajan keittiön lattialle ja ilmoittaa " täällä olis taas yksi...missä mun palkka on ???"
Kissit parat ne ei taaskaan tiedä että niille iskee kohta talviaresti...


2 kommenttia:

  1. Voi pientä kisuparkaa, toivon hartaasti, että sairaus johtui vaan niistä hiiristä.

    Nyt syksyn tullen meillä on tiskipöydän allaolevasta kaapista saatu kymmenkunta pientä hiirtä hiirennakilla. Siellä vesijohto tulee seinässä olevasta reiästä ja se on senverran iso se reikä, että hiirikin mahtuu tulla. Ollaan viety ne hiirenraadot takapihalle ja huomattiin, että harakat kävi ne aina hakemassa. Helppoa ruokaa!
    -MUR-MUR-

    VastaaPoista
  2. Gala voi taas ihan hyvin ja kun kohta otamme ne sisään toivottvasti pystymme paremmin seuraamaan sen ruokavaliota =) Meillä oli tässä jonkun aikaa sitten keittiön ja olkkarin välistä kynnys poissa ja kun keittiön lattia oli avattu ja villotettu hiirien kulkuväylät myös tukittu, mutta muutamana aamuna keittiön lattialla oli hiirenraatoja ne pahus änkesi sisään sieltä olkkarinlattian alta....onekksi kissit hoiti yölläkin töitään =) Oi harakoilla oma "hiiribaari" Hi

    VastaaPoista